Karstu-Karkali Seura

Alueen historiaa

Joenpellosta, Karstun Hemmilästä ja Talpelasta on löydetty todisteita kivikautisesta asutuksesta ajalta 6500 – 1500 ennen ajanlaskumme alkua. Karstun kylä on syntynyt asumisen kannalta suotuisaan paikkaan. Ennen vuonna 1746 aloitettua isojakoa Karstun kylän talot sijaitsivat lähellä Karstunlahden rantaa, nykyisen uimarannan pohjoispuolella. Isojaon jälkeen tiivis ryhmäkylä purettiin ja talot siirrettiin nykyisiin paikkoihin.

Isojaossa olivat mukana Joenpellon ja Hemmilän ratsutilat sekä Pohjolan, Sepän, Mikkolan, Nikun ja Heikan tilat. Myöhemmin rakennettujen talojen sijaintiin on vaikuttanut Lohja–Sammatti-maantie. Alue on jo pitkään ollut mökkiläisten suosiossa. Erityisesti Karkalinniemessä on paljon vanhoja huviloita. Monia vapaa-ajan asuntoja käytetään ympäri vuoden.

Varsinainen kylätie Karstulle syntyi 1840-luvulla. Aluk- si kuljettiin lossilla Hiidensalmen yli, mutta se oli vaa- rallista ja hidasta etenkin syysmyrskyillä. Hiidensalmen sillan rakentaminen vuonna 1870 helpotti huomattavasti matkantekoa. Talvisin kuljettiin pitkin jääteitä, jotka nopeuttivat matkaamista. Niinpä Lohjan keskustasta Karstulle kulki talvitie vielä 1900-luvun alussa.

Säännöllisen laivaliikenteen aloittaminen Lohjanjärvel-
lä tapahtui 1890-luvulla. Karstun laivayhtymä omistioman Stella nimisen laivan vuosina 1919 – 1929. Se liikennöi neljänä päivänä viikossa Karstun ja Lohjankylän väliä. Laiva poikkesi matkalla Sammatin, Karjalohjan, Torholan, Skraatilan ja Lylyisten laitureihin. Matkustajien lisäksi se kuljetti rahtia ja vei maitoa kirkonkylään. Matkustajaliikenne loppui vuonna 1922, kun Karstulle menevää tietä oli parannettu ja oikaistu.

Elämä alueella on muutenkin muuttanut muotoaan. Nummen Valkerpyyjärvestä alkunsa saava Kertunjoki virtaa Karstun läpi ja siinä olevaan koskeen on jo 1700-luvulla Kustaa III aikana rakennettu ensimmäinen mylly. 1920-luvulla myllyyn rakennettiin sähkölaitos, josta Karstun kylä sai valaistukseen tarvittavan sähkön. Sähköä jaettiin aamuin illoin muutama tunti kerralla. Valtakunnan sähköverkkoon Karstulla tehtiin kytkennät vuonna 1940.

Karstun koulu aloitti toimintansa vuonna 1897 Pohjolan talon yläkerrassa ja varsinainen koulurakennus valmistui kesällä 1906 Karstuntien varteen. Koulurakennuksia on kaksi, niin sanottu alakoulu ja yläkoulu sekä myöhemmin vuonna 1996 rakennettu erillinen liikuntahalli. Lisäksi koulun pihalla on pieni urheilukenttä, jota jäädytetään luistinkentäksi talvisin. Opetus Karstun koulussa loppui vuonna 2018.

Karstu on ollut perinteistä maatalousvaltaista aluetta viime vuosikymmeniin asti, mutta sittemmin rakennemuutos on ollut rajua. Ennen itsenäisyyttä alueella oli 15 maatilaa sekä joukko torppia. Torpparivapautus ja eräät tilajaot nostivat tilaluvun kaksinkertaiseksi jo ennen sotia, mutta pienensivät tilakokoa. Sotien jälkeen Karstulle muodostettiin useita maanhankintatiloja ja jaettiin kolme tilaa. Moni tila on lopettanut tänä päivänä aktiivisen viljelyn. Nykyisin suurin osa kylän työssäkäyvistä työskentelee lähialueen taajamissa tai pääkaupunkiseudulla.

Rakennemuutos on vaikuttanut myös siihen, että kylästä ovat kadonneet perinteiset palvelut. Posti sekä kaksi kauppaliikettä lakkautettiin jo 1980-luvulla. Samoin linja-autoliikenteen vuorot ovat vähentyneet. Toisaalta 2010-luvulla alueen läpi rakennettiin vesi- ja viemärilinja, joka mahdollistaa kaupungin kunnallistekniikkaan liittymisen. Lisäksi koulun ympäristön alue on saanut katuvalot.

Karstu-Karkaliseuran synty

Karstu-Karkaliseura ry aloitti toimintansa 1.1.1995, jolloin kyläläiset päättivät viisaasti yhdistää kylässä toimivat seurat samaan yhdistykseen. Kyläläiset huomasivat, että samat ihmiset istuivat useimpien yhdistysten hallituksissa ja joutuivat pitämään useita eri kirjanpitoja. Yhdistymällä säästettiin yhteisiä voimavaroja ja luotiin vankka perusta kylän yhteisöllisyydelle ja toimintojen jatkuvuudelle.


Kylällä toimivat seuraavat yhdistykset tai järjestöt yhdistettiin
Karstu-Karkaliseuraan: Karstun Pienviljelijäinyhdistys ry, Lohjan Karstun Nuorisoseura ry, Lohjan Urheilijoiden alajaosto Niemenpojat ja Karstun alueen kylätoimikunta. Samassa yhteydessä Karstun Seurantalo siirtyi Karstu-Karkaliseuran omistukseen.


Uuden seuran hallinto järjestettiin siten, että perustettiin viisi jaostoa, jotka toimivat omalla vastuualueellaan. Jaostoilla voi olla useita jäseniä, yleensä kolmesta viiteen. Jaostojen puheenjohtajat muodostavat pääosin seuran johtokunnan.

Siirry sivun alkuun